sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

#80: Katri Helena: Minne tuuli kuljettaa (1965)

Elämän synty on sattuman varassa, ja miljardi sattumaa vaikuttaa kunkin elämän ottamaan suuntaan. Kun 19-vuotias Katri Helena lauloi yhtenä ensimmäisistä hiteistään Toivo Kärjen säveltämän ja Junnu Vainion sanoittaman jenkan Minne tuuli kuljettaa, ei hän varmaankaan osannut aavistaa tuulen kuljettavan häntä suomalaiseksi ikoniksi, jota iltapäivälehdet, joululevyjen ostajat ja Vain elämää -fanit kumartavat vielä yli puolen vuosisadan päästä.

Youtubesta löytyy aivan käsittämättömän ihana tv-pätkä  tästä biisistä vuodelta 1965. Jokainen minunkin ikäineni suomalainen tietää monta Katri Helenaa, mutta tämä Suomen Dusty Springfield tai Diana Ross oli ainakin itselleni uutta. Tuon katsottuaan ei juuri ihmettele, miten juuri tästä naisesta tuli kaikkien aikojen iskelmäkuningatar. Hän on alusta asti heittäytynyt kaikkeen tekemäänsä koko persoonallaan, ja se persoona sattuu olemaan sellainen, joka valaisee kaamoksen.

Katri Helenan tuotantoa voisi tällä listalla edustaa esimerkiksi Anna mulle tähtitaivas, lama-ajan lohtusävel, jota kukaan muu ei olisi voinut esittää kuulostamatta teennäiseltä. Se on todella tärkeä biisi, samoin kuin vaikkapa Lintu ja lapsi, joka ei käännösiskelmänä kelpaa mukaan.

Esikoishitti Puhelinlangat laulaa on hurmaava sekin.

Mutta kyllä Minne tuuli kuljettaa on kaikkein hurmaavin. Siinä vahvuuden ja heikkouden rajamailla tasapainoileva nuori nainen tanssii omaan tulevaisuuteensa, jota ei ole vielä kirjoitettu. Hän kirjoittaa sen itse. Tuuli voi määrätä suunnan, mutta hän löytää sieltä jotain löytämisen arvoista.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti