tiistai 18. lokakuuta 2016

#21: Radiopuhelimet: Varmaa hapuilua (1998)

Taas kerran tässä blogissa esiteltävät kappaleet tuntuvat asettuvan temaattisesti peräkkäin. Radiopuhelimien Varmaa hapuilua käsittelee niitä kaikkein isoimpia asioita siinä missä edellisen kirjoituksen aiheena ollut Kuusumun Profeetan biisikin. Sama pätee tietysti yhtyeiden koko tuotantoonkin. Käsittelytapa vain on porilaisilla ja oululaisilla aika erilainen, vaikka kumpikin paikkakunta on enemmän tuulten pieksämä länsirannikon mielentila kuin kaupunki perinteisessä mielessä.

Kuusumun Profeetan paras biisi oli aika helppo määritellä, Radiopuhelimien tapauksessa tämä tehtävä taas osoittautui mahdollisimman vaikeaksi. Yhtye on kokonaistaideteos, joka vaikuttaa ihmistajuntaan ennen muuta keikkojensa kautta. On sillä silti upeampia ja vähän vähemmän upeita kappaleita. Kaikkein upeinta tälle listalle valikoidessa ei voinut tyytyä vain perinteisiin "hyvä biisi" -kriteereihin, jotka olisivat Puhelimien kohdalla aika tarpeettomia. Piti etsiä biisi, joka edustaa parhaiten yhtyeen syväolemusta, niitä asioita, joita se on yrittänyt suomalaisille rockmusiikin kuuntelijoille välittää.

Se saa nyt sitten luvan olla Varmaa hapuilua, jonka definitiivisyys karttuu siitäkin, että yhtyeen vuonna 2006 julkaistu merkittävä tuplakokoelma lainasi nimensä juuri tältä kappaleelta. Radiopuhelimet tai ainakin heitä lähellä oleva levy-yhtiötaho ovat siis halunnet hahmottaa tuotannon tämän fraasin kautta. Ja ihan oikealtahan ratkaisu tuntuu. Radiopuhelimien musiikki ja tekstit ovat 30 vuoden aikana siirtyneet positiosta toiseen selvemmin ja samalla hienovaraisemmin kuin äkkiä ymmärtääkään, mutta kaikissa käänteissä juuri konventionaalisten ajattelumallien, helppojen sosiaalisten roolien, ilmeisten maailmankatsomusten ja vaivatta kuljettujen polkujen kiistäminen on ollut toiminnan ytimessä.

Yksittäiset Radiopuhelimet-biisit toteuttavat tätä agendaa puuttumalla vaikkapa hegemoniseen maskuliinisuuteen, kliseisiin suomalaisuudesta tai käsityksiimme luonnollisen ja yliluonnollisen, toden ja epätoden, välisistä mukamas selkeistä raja-aidoista, mutta Varmaa hapuilua soi metatasolla ja on kuin Radiopuhelimet-tekstien definitiivinen kommenttiraita. Biisin teksti määrittelee sen universumin, josta J.A. Mäen ja Jarno Mällisen lyriikat kertovat.

Se on varmaa hapuilua / vakuuttavaa harhailua / päämäärätietoista tiedottomuutta / levottomuutta herättävää varmuutta.

Biisin oleellisuutta Radiopuhelimet-tuotannossa ei ainakaan vähennä se, että muoto - kolmen ja puolen minuutinen maaninen ja hellittämätön terästehdasfunk - on yhtyeen tuotannon ydinmehua, tässä ehkä kaikkein ytimekkäimmin ilmaistuna.


Varmaa hapuilua Youtubessa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti